Post by Raúl on Mar 4, 2015 12:52:09 GMT 1
Jatkoa Thunderin tarinalle "En epäröi"
__________
Thunder oli kertonut mitä Flash oli tälle tehnyt. Kaatanut tämän järveen, Thunderin jalka oli jäänyt jumiin ja Flash... Oli lähtenyt ilkkuen pois. En meinannut uskoa sitä. Upseerin poika? Yritti tappaa Thunderin. Katsoin tamman verta vuotavaa otsaa. Thunder oli kokenut kovia. Ensin sudet, sitten Flash. Kurotin yrtti kasaa päin ja otin sieltä verenvuotoa tyrehdyttävän yrttilehden, kastoin sen järvessä ja asettelin Thunderin otsalle.
"Ole huoleti Thunder. Flash saa kyllä kuulla kunniansa." Katsoin Thunderia ja tämä hieman luimisteli.
"Se ei riitä. Hänet täytyy erottaa laumasta! Karkoittaa!"
"Annan hänelle toisen mahdollisuuden Thunder." Ajattelin Cherryä. Eikö hän liikkunut Flashin seurassa. "Samoin saa Cherry hieman kuritusta. Valehtelemisesta ja Flashin porukassa liikkumisesta."
"Älä Raúl. Ei hän liiku Flashin porukassa... Hän inhoaa heitä." Thunder katsoin minuun.
"Ei, kyllä hän liikkuu. Hän sanoi pitävänsä Flashista." Katsoin tammaa hämilläni.
"Ehkä ennen hän pitikin, mutta nyt. Ei enään, sillä se poika ahdistelee Cherryä." Thunder katsoi järveen heijastuvaa kuvajaistamme.
Vai ahdisteli Flash Cherryä ja Thunderia. Häntä oli pakko rangaista. En pitänyt päätöksestäni oikeastaan yhtään. Se rangaistus oli liian julma varsalle... Joten päätin hieman lieventää tapaa jolla rangaista sitä oria.
"Hyvä on Thunder. Flash häädetään laumasta viikoksi. Hän ei saa tulla lauman lähelle, ei sinun eikä Cherryn. Hän saa oleilla reviirillämme yksin. Jokaisen täytyy kohdella häntä kuin ilmaa sen ajan." Sanoin Thunderille tyynesti. Normaalisti häätäisin tuollaiset lopullisesti laumastani.
"Sinäkö aiot... häätää hänet laumasta... viikoksi?" Thunder hieman hymyili.
"Teen sen tosin vasta sitten kun se kannibaali lauma on tuhottu. En voi jättää häntä alttiiksi hyökkäykselle, onhan hän vasta varsa."
Thunder nyökkäsi hitaasti ja laski päänsä jaloilleni. Hymyillen hän sulki silmänsä. Hänen täytyi olla väsynyt kaiken kokemansa jälkeen. Ehtisin olla vielä hetken tamman seurassa, ennen kuin minun piti johtaa joukkoni taistoon. Laskin pääni Thunderin vierelle ja päätin nukahtaa tämän vierelle.
***
Havahduin hereille unestani. Yleensä niin ei käy, mutta nyt... näinkö minä painajaista? Katsoin Thunderia. Ainakin hän oli kunnossa, nukkui sikeästi hymyillen. Nousin ylös hieman ravistellen itseäni. Nyt täytyi olla myöhä. Oli hiljaista ja pimeää. Oli siis aika. Jätin Thunderin lepäämään ja suuntasin sotilaitani kohti. Siellä muutama oli vartiossa, loput nukkuivat.
"Herättäkää sotilaat. Valmistaudumme sotaan. Muutama jää vartioimaan tammoja varsoineen... ja haavoittuneita." Sanoin oreille tiukkana.
"Selvä Raúl Herra." Orit nyökkäsivät ja ryhtyivät toimeen oitis.
Katsoin länteen, siihen suuntaan mihin se Angéla oli kannibaaleineen suunnannut. *Odota vain... Tämä saari pian värjäytyy verestänne.* Siinä minä hetken tuijotin eteeni, kunnes muistin. "Cherry?" Se tyttö oli edelleen kadoksissa. Paniikki seikkaili ympäri kehoani. Hänet oli löydettävä. Entä jos hänet oli.... tapettu? Kidnapattu? Syöty? Ja ne sotilaat jotka lähetin etsimään Cherryä, he eivät olleet palanneet vielä. Ainakaan tietääkseni.
"Herra, joukot ovat koottu." Nuoren orin ääni raportoi.
"Missä ovat ne kaksi jotka lähetin hakemaan Cherryä."
"Ai Ricky ja Martin? Eivät ole palanneet."
"He ovat varmasti jääneet saaliiksi." Mutisin itsekseni. En voinut lähteä etsimään Cherryä. Minun oli johdettava joukkoni. Eikä tuollaisi tolloja voinut yksin jättää puolustamaan laumaa saati käskeä etsimään Cherry. Minun oli siis pakko luottaa siihen, että tyttö oli kunnossa.
"Aamun koittaessa soturini... Me murskaamme vihollisen kuin kärpäsen."
Lyhyt stoori jälleen, sry -_-'''
Inspiraation puute jälleen -_-
__________
Thunder oli kertonut mitä Flash oli tälle tehnyt. Kaatanut tämän järveen, Thunderin jalka oli jäänyt jumiin ja Flash... Oli lähtenyt ilkkuen pois. En meinannut uskoa sitä. Upseerin poika? Yritti tappaa Thunderin. Katsoin tamman verta vuotavaa otsaa. Thunder oli kokenut kovia. Ensin sudet, sitten Flash. Kurotin yrtti kasaa päin ja otin sieltä verenvuotoa tyrehdyttävän yrttilehden, kastoin sen järvessä ja asettelin Thunderin otsalle.
"Ole huoleti Thunder. Flash saa kyllä kuulla kunniansa." Katsoin Thunderia ja tämä hieman luimisteli.
"Se ei riitä. Hänet täytyy erottaa laumasta! Karkoittaa!"
"Annan hänelle toisen mahdollisuuden Thunder." Ajattelin Cherryä. Eikö hän liikkunut Flashin seurassa. "Samoin saa Cherry hieman kuritusta. Valehtelemisesta ja Flashin porukassa liikkumisesta."
"Älä Raúl. Ei hän liiku Flashin porukassa... Hän inhoaa heitä." Thunder katsoin minuun.
"Ei, kyllä hän liikkuu. Hän sanoi pitävänsä Flashista." Katsoin tammaa hämilläni.
"Ehkä ennen hän pitikin, mutta nyt. Ei enään, sillä se poika ahdistelee Cherryä." Thunder katsoi järveen heijastuvaa kuvajaistamme.
Vai ahdisteli Flash Cherryä ja Thunderia. Häntä oli pakko rangaista. En pitänyt päätöksestäni oikeastaan yhtään. Se rangaistus oli liian julma varsalle... Joten päätin hieman lieventää tapaa jolla rangaista sitä oria.
"Hyvä on Thunder. Flash häädetään laumasta viikoksi. Hän ei saa tulla lauman lähelle, ei sinun eikä Cherryn. Hän saa oleilla reviirillämme yksin. Jokaisen täytyy kohdella häntä kuin ilmaa sen ajan." Sanoin Thunderille tyynesti. Normaalisti häätäisin tuollaiset lopullisesti laumastani.
"Sinäkö aiot... häätää hänet laumasta... viikoksi?" Thunder hieman hymyili.
"Teen sen tosin vasta sitten kun se kannibaali lauma on tuhottu. En voi jättää häntä alttiiksi hyökkäykselle, onhan hän vasta varsa."
Thunder nyökkäsi hitaasti ja laski päänsä jaloilleni. Hymyillen hän sulki silmänsä. Hänen täytyi olla väsynyt kaiken kokemansa jälkeen. Ehtisin olla vielä hetken tamman seurassa, ennen kuin minun piti johtaa joukkoni taistoon. Laskin pääni Thunderin vierelle ja päätin nukahtaa tämän vierelle.
***
Havahduin hereille unestani. Yleensä niin ei käy, mutta nyt... näinkö minä painajaista? Katsoin Thunderia. Ainakin hän oli kunnossa, nukkui sikeästi hymyillen. Nousin ylös hieman ravistellen itseäni. Nyt täytyi olla myöhä. Oli hiljaista ja pimeää. Oli siis aika. Jätin Thunderin lepäämään ja suuntasin sotilaitani kohti. Siellä muutama oli vartiossa, loput nukkuivat.
"Herättäkää sotilaat. Valmistaudumme sotaan. Muutama jää vartioimaan tammoja varsoineen... ja haavoittuneita." Sanoin oreille tiukkana.
"Selvä Raúl Herra." Orit nyökkäsivät ja ryhtyivät toimeen oitis.
Katsoin länteen, siihen suuntaan mihin se Angéla oli kannibaaleineen suunnannut. *Odota vain... Tämä saari pian värjäytyy verestänne.* Siinä minä hetken tuijotin eteeni, kunnes muistin. "Cherry?" Se tyttö oli edelleen kadoksissa. Paniikki seikkaili ympäri kehoani. Hänet oli löydettävä. Entä jos hänet oli.... tapettu? Kidnapattu? Syöty? Ja ne sotilaat jotka lähetin etsimään Cherryä, he eivät olleet palanneet vielä. Ainakaan tietääkseni.
"Herra, joukot ovat koottu." Nuoren orin ääni raportoi.
"Missä ovat ne kaksi jotka lähetin hakemaan Cherryä."
"Ai Ricky ja Martin? Eivät ole palanneet."
"He ovat varmasti jääneet saaliiksi." Mutisin itsekseni. En voinut lähteä etsimään Cherryä. Minun oli johdettava joukkoni. Eikä tuollaisi tolloja voinut yksin jättää puolustamaan laumaa saati käskeä etsimään Cherry. Minun oli siis pakko luottaa siihen, että tyttö oli kunnossa.
"Aamun koittaessa soturini... Me murskaamme vihollisen kuin kärpäsen."
Lyhyt stoori jälleen, sry -_-'''
Inspiraation puute jälleen -_-