Post by Conan on Mar 5, 2015 20:10:45 GMT 1
Jatkoa Shadowfoxyn tarinalle Tunkeilijoita
- - - - -
Seisoin ryhdikkäänä vuorella katsellen alas. Laumani vartijat kiertelivät lähistöllä pareittain vahtien, ettei viholliset hyökkää. Kauempaa näin kolmen hevosen laukkaavan hirmukyytiä laumaani kohti. Höristin korviani ja hörähdin uhmakkaasti. Ryhdistäydyin ja katsoin tilannetta, kunnes näin yhden hevosen juoksevat vartijoiden ohi, liian lähelle luolastoja. Loikkasin alas rinteeseen ja liu'uin jalkani maata viiltäen hirmukyytiä alas. Nopeutin vauhtiani loikkaamalla eteenpäin. Saavutin maanpinnan hetkessä ja pysäytin laukkaavan hevosen hyökkäämällä hänen eteensä. Hevonen tömähti lapaani ja horjahti.
Hevonen nosti katseen minuun. Tunnistin hänet Foxyksi, laumani salamurhaajaksi. Hänen hengityksensä rahisi hetken ennenkuin se tasaantui. Katsoin Foxya kysyvästi. Hän tuijotti silmiini hetken ja puhui vasta, kun hengitys oli tasaantunut kunnolla.
''Lauman alueella on tunkelijoita'' Foxy pärskähti.
''Montako? Keitä?'' Hörähdin ja katsoin kauas arolle.
''Kolme, ne ovat niitä kannibaaleja. Ne perkeleet yrittivät syödä minut.'' Foxy kivahti ja käänsi katseensa samaan suuntaan, mihin minäkin katsoin.
''Kanbal.. On se saatana kun eivät voi pysyä poissa. Pystytkö taistelemaan?'' Korskahdin, Foxy nyökkäsi myöntyvästi.
Lähdin astelemaan kahta muuta sotilasta kohti. He katsoivat lähestymistäni järkyttyneinä, tietäen nähtävästi käskyn.
''Te lähdette minun ja Foxyn mukaan kannibaalijahtiin. HETI.'' Painotin ja mulkaisin oreja. Ne lähtivät mukisematta perääni.
Laukkasimme hetken matkaa ennenkuin hiljensimme vauhtia ja jakaannuimme. Ne eivät tulisi esiin piiloistaan, jos kulkisimme isona joukkona. Tarkoituksena oli houkutella ne yhden luo ja hyökätä yhdessä. Tappaa ne kurjat.
Astelin kunnon metelin kanssa risukossa. Katkoin oksia ja yskin jotta ne löytäisivät minut varmasti. Ketään ei kuitenkaan näkynyt, joten vaihdoin suuntaani. Saavuin nopeasti pensaattomalle alueelle, josta minut huomaisi aivan varmasti. Edelleenkään ketään ei näkynyt. Kauempaa kuulin kutenkin kimeän hirnahduksen.
''Foxy!'' Ampaisin laukkaan kohti ääntä. Kannibaalit olivat tulleet esille. Ja mahdollisesti saaneet Foxyn.
Laukkasin tuulen lailla eteenpäin ja päästin jaloistani viimeisetkin voimanrippeet siihen vauhtiin, minkä saavutin sillä matkalla. Askeleeni olivat kevyet, hyvä kun jalkani edes välillä koskivat maata. Isona hevosena, juoksin käsittämättömän nopeasti ja kevyesti. Kauempana näin Foxyn, ahdistettuna niiden kannibaalien keskelle. Kiristin vauhtini äärimmilleen ja hyökkäsin.
''Kuolkaa!'' Karjaisin matalalla äänellä kaataen yhden kannibaaleista alleni.
Kuulin rusahduksen, kun hevosen etujalka taittui luonnottomaan asentoon. Salamannopeana Foxy oli iskenyt yhden kannibaalin kimppuun ja roikkui sitkeästi tämän kaulassa. Kolmas vihollisista yriti tarttua kiinni Foxyyn, mutta sain sen jalasta ennen sitä kiinni. Hevonen iski hampaansa päähäni.
''Saatana...'' Makasin maassa, vihollisen purressa päätäni.
En voinut riuhtaista enkä liikkua. Foxy huomasi tilanteen ja iski kiinni päätäni purevan hevosen turpaan. Nousin ylös mahdollisimman nopeasti. Päätäni jomotti, mutta potkaisin silti yhtä vihollisista kylkeen. Se kaatui maahan Foxyn kanssa, Foxy sen päällä. Kaksi muuta hevosta olivat punnertaneet itsensä ylös ja iskivät hampaansa kiinni takapuoleeni, juuri kun olin iskemässä Foxyn alla kärvistelevää hevosta päähän.
Heitin rodeopukkeja peräkkäin potkien samalla hullun lailla taakse päin. Yksi ja toinen. Hevoset olivat taas kanveesissa. Siirsin katseeni hevoseen, jonka kylkiluut olivat muussia. Iskin kaviollani sen päähän. Foxy ampaisi kahden muun hevosen kimppuun ja tappoi toisen siihen paikkaan. Viimeisen kimppuun hyökkäsimme yhteisvoimin.
Hetkeä myöhemmin, vuodimme molemmat jonkin verran verta, minä kuitenkin enemmän. Katsoimme kuolleita hevosia vierekkäin. Foxy katsahti minuun ja naurahti.
''Mehän olimme hyvä tiimi'' Virnistin ja tuuppasin hellästi Foxya. Nauroimme molemmat, mutta hymymme hyytyi, kun kaksi mukaani ottamaa oria juoksivat paikalle. Ne katsoivat meitä järkyttyneinä.
''Juoksaa nyt kun vielä ehditte, saatanan lapamadot!'' Karjahdin ja oreista ei ollut jäljellä kuin pölypilvi.
- - - - -
Jatkakoot kuka haluaa.
- - - - -
Seisoin ryhdikkäänä vuorella katsellen alas. Laumani vartijat kiertelivät lähistöllä pareittain vahtien, ettei viholliset hyökkää. Kauempaa näin kolmen hevosen laukkaavan hirmukyytiä laumaani kohti. Höristin korviani ja hörähdin uhmakkaasti. Ryhdistäydyin ja katsoin tilannetta, kunnes näin yhden hevosen juoksevat vartijoiden ohi, liian lähelle luolastoja. Loikkasin alas rinteeseen ja liu'uin jalkani maata viiltäen hirmukyytiä alas. Nopeutin vauhtiani loikkaamalla eteenpäin. Saavutin maanpinnan hetkessä ja pysäytin laukkaavan hevosen hyökkäämällä hänen eteensä. Hevonen tömähti lapaani ja horjahti.
Hevonen nosti katseen minuun. Tunnistin hänet Foxyksi, laumani salamurhaajaksi. Hänen hengityksensä rahisi hetken ennenkuin se tasaantui. Katsoin Foxya kysyvästi. Hän tuijotti silmiini hetken ja puhui vasta, kun hengitys oli tasaantunut kunnolla.
''Lauman alueella on tunkelijoita'' Foxy pärskähti.
''Montako? Keitä?'' Hörähdin ja katsoin kauas arolle.
''Kolme, ne ovat niitä kannibaaleja. Ne perkeleet yrittivät syödä minut.'' Foxy kivahti ja käänsi katseensa samaan suuntaan, mihin minäkin katsoin.
''Kanbal.. On se saatana kun eivät voi pysyä poissa. Pystytkö taistelemaan?'' Korskahdin, Foxy nyökkäsi myöntyvästi.
Lähdin astelemaan kahta muuta sotilasta kohti. He katsoivat lähestymistäni järkyttyneinä, tietäen nähtävästi käskyn.
''Te lähdette minun ja Foxyn mukaan kannibaalijahtiin. HETI.'' Painotin ja mulkaisin oreja. Ne lähtivät mukisematta perääni.
Laukkasimme hetken matkaa ennenkuin hiljensimme vauhtia ja jakaannuimme. Ne eivät tulisi esiin piiloistaan, jos kulkisimme isona joukkona. Tarkoituksena oli houkutella ne yhden luo ja hyökätä yhdessä. Tappaa ne kurjat.
Astelin kunnon metelin kanssa risukossa. Katkoin oksia ja yskin jotta ne löytäisivät minut varmasti. Ketään ei kuitenkaan näkynyt, joten vaihdoin suuntaani. Saavuin nopeasti pensaattomalle alueelle, josta minut huomaisi aivan varmasti. Edelleenkään ketään ei näkynyt. Kauempaa kuulin kutenkin kimeän hirnahduksen.
''Foxy!'' Ampaisin laukkaan kohti ääntä. Kannibaalit olivat tulleet esille. Ja mahdollisesti saaneet Foxyn.
Laukkasin tuulen lailla eteenpäin ja päästin jaloistani viimeisetkin voimanrippeet siihen vauhtiin, minkä saavutin sillä matkalla. Askeleeni olivat kevyet, hyvä kun jalkani edes välillä koskivat maata. Isona hevosena, juoksin käsittämättömän nopeasti ja kevyesti. Kauempana näin Foxyn, ahdistettuna niiden kannibaalien keskelle. Kiristin vauhtini äärimmilleen ja hyökkäsin.
''Kuolkaa!'' Karjaisin matalalla äänellä kaataen yhden kannibaaleista alleni.
Kuulin rusahduksen, kun hevosen etujalka taittui luonnottomaan asentoon. Salamannopeana Foxy oli iskenyt yhden kannibaalin kimppuun ja roikkui sitkeästi tämän kaulassa. Kolmas vihollisista yriti tarttua kiinni Foxyyn, mutta sain sen jalasta ennen sitä kiinni. Hevonen iski hampaansa päähäni.
''Saatana...'' Makasin maassa, vihollisen purressa päätäni.
En voinut riuhtaista enkä liikkua. Foxy huomasi tilanteen ja iski kiinni päätäni purevan hevosen turpaan. Nousin ylös mahdollisimman nopeasti. Päätäni jomotti, mutta potkaisin silti yhtä vihollisista kylkeen. Se kaatui maahan Foxyn kanssa, Foxy sen päällä. Kaksi muuta hevosta olivat punnertaneet itsensä ylös ja iskivät hampaansa kiinni takapuoleeni, juuri kun olin iskemässä Foxyn alla kärvistelevää hevosta päähän.
Heitin rodeopukkeja peräkkäin potkien samalla hullun lailla taakse päin. Yksi ja toinen. Hevoset olivat taas kanveesissa. Siirsin katseeni hevoseen, jonka kylkiluut olivat muussia. Iskin kaviollani sen päähän. Foxy ampaisi kahden muun hevosen kimppuun ja tappoi toisen siihen paikkaan. Viimeisen kimppuun hyökkäsimme yhteisvoimin.
Hetkeä myöhemmin, vuodimme molemmat jonkin verran verta, minä kuitenkin enemmän. Katsoimme kuolleita hevosia vierekkäin. Foxy katsahti minuun ja naurahti.
''Mehän olimme hyvä tiimi'' Virnistin ja tuuppasin hellästi Foxya. Nauroimme molemmat, mutta hymymme hyytyi, kun kaksi mukaani ottamaa oria juoksivat paikalle. Ne katsoivat meitä järkyttyneinä.
''Juoksaa nyt kun vielä ehditte, saatanan lapamadot!'' Karjahdin ja oreista ei ollut jäljellä kuin pölypilvi.
- - - - -
Jatkakoot kuka haluaa.